Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2011.

Ruth Prawer Jhabvala: Heat and Dust

There are many ways of loving India, many things to love her for - the scenery, the history, the poetry, the music, and indeed the physical beauty of the men and women - but all, said the Major, are dangerous for the European who allows himself to love too much. India always, he said, finds out the weak spot and presses on it. I read Heat and Dust for my Booker challenge ; the novel won the Booker Prize in 1975. It seems like a very typical Booker winner: a critical portrayal of the British Empire, race and Englishness. It was strange reading this book, because it took quite a long time for me to find out or decide whether the main character and narrator of the novel was a man or woman. Although I don't know why that is so important to know... :) The narrator's name is never mentioned and she (yes, it turns out that she is a she) doesn't tell much about herself - at first. Also, after I finished reading the book and googled Ruth Prawer Jhabvala , I was astonished to f

Jari Tervo: Layla

Päällys: Tuula Mäkiä Minut kihlattiin kehdossa. Tätä Layla ajatteli unessaan viimeiseksi. Hän havahtui hääyön jälkeisenä aamuna aviomiehensä Muratin liikkeisiin. Tämä sytytti valon ja käski Laylan nousta patjalta. Edellisestä päivityksestä on kulunut aikaa. Syytän kummallista ja kiireistä päivärytmiäni, joka on erinäisistä syistä johtuen muuttunut viime aikoina melko radikaalisti. Tuntuu että lukemiseen on vähemmän aikaa, eikä blogikirjoitusten laatiminen ole viime aikoina hirveästi innostanut. Muiden blogien lukemiset ja kommentoimiset ovat myös jääneet vähemmälle. Mutta täällä ollaan ja pysytään edelleen, enemmän tai vähemmän tiiviisti! :) Laylan lukemisesta on jo kulunut jonkin aikaa ja tuo aika on hämärtänyt lukumuistojen ääriviivat sumeiksi ja epämääräisiksi. Layla oli ensimmäinen Jari Tervon kirja, jonka luin (kuten muutamalle muullekin bloggaajalle!). Eniten lukuintoon vaikutti ehkä Jorin arvostelu kirjasta. Pidin etukäteen Tervon kirjoja jonain, joka ei vain ollut min

Nick Hornby: The Complete Polysyllabic Spree

Being a reader is sort of like being president, except reading involves fewer state dinners, usually. You have this agenda you want to get through, but you get distracted by life events, e.g., books arriving in the mail/World War III, and you are temporarily deflected from your chosen path. Nick Hornby's The Complete Polysyllabic Spree is The Diary of an Occasionally Exasperated But Ever Hopeful Reader . The book is a collection of columns, written for a literary magazine, The Believer , in 2003 - 2004. Basically, it's Hornby's personal reading log where he lists the books he's bought and read each month and writes something - inevitably humorous - about them. Reading about someone else's reading might sound a bit boring, but since it's Nick Hornby, who has a reputation of being both funny and entertaining, I naturally expected the book to make me laugh and entertain me. Plus I was hoping to get a few good book tips along the way. Unfortunately the humour

Johanna Sinisalo: Enkelten verta

Kansi: Hannu Mänttäri Sydän ottaa nyt laukka-askeleita. Lasken savuttimen kädestäni ja väännän pesätaltalla katon irti. Nostan sen maahan ja alan nostella kennokehiä pesälaatikosta yksi kerrallaan kattolevyn päälle. Työmehiläiset ovat poissa. Joka ikinen. Johanna Sinisalo yrittää säikytellä. Jo Einsteinin väitetään ennustaneen, että jos mehiläiset katoaisivat maapallolta, ihmiskunnalla olisi noin neljä vuotta elinaikaa jäljellä. Niin riippuvaisia ovat maailman viljelykasvit ja hedelmät niitä pölyttävistä pörriäisistä. Myös lihantuotanto lakkaisi vähitellen, koska karjalta loppuisi ruoka. Romaanissa tämä dystooppinen tulevaisuudenkuva on käymässä toteen. Ympäri maailmaa raportoidaan ns. pesäautioista, eli mehiläisyhdyskuntien hylätyistä pesistä. Mehiläiset katoavat mystisestä, eivätkä enää palaa. Ravintoketjun yksi olennainen osa yksinkertaisesti lakkaa olemasta ja ketju katkeaa. Se, mikä lukiessa hätkähdyttää, on tieto siitä, että pesäautiot ovat todellinen ilmiö, ei vai

Lisää paljastuksia!

Monen muun bloggaajan tavoin päätin avautua kertomalla hieman itsestäni, lukemisesta ja bloggaamisesta yleensä. Laitoin sekalaiset mietintäni erilliselle välilehdelle, "Kuka olen" . Sieltä voi siis käydä lukemassa vähän enemmän siitä, millainen tapaus täällä nimimerkin takana piileskelee ja muuta höpinää. Huom! sisältää myös pakollisen "arvostelukappaleet-ja-minä" -osion. :)

300. postaus tunnustuksen merkeissä

Vuorossa on blogini 300. postaus! Sain Ankilta tämän tunnustuksen, kiitos!! Tässä vastauksia tunnustuksen mukana kulkeviin kysymyksiin: 1. Lempiväri? Riippuu ihan tilanteesta ja mielialasta. Armeijanvihreä, musta ja turkoosi hivelevät ainakin silmiä. 2. Lempieläin?  Lapsuuden koirafanius on vanhemmiten muuntautunut salakavalasti kissaihmisyydeksi... 3. Onnennumero? Ei ole, vaikka joukkueurheilussa nuorempana halusin aina välttämättä olla pelaaja nro 15. 4. Alkoholiton lempijuomasi? Mansikkamehu, A&W Root Beer sekä intialainen chai. 5. Facebook vai Twitter? FB 6. Mistä pidät? Hyvistä kirjoista, kiireettömistä päivistä, illanvietoista ystävien kanssa, uusiin kaupunkeihin eksymisestä, antikvariaateista ja kesästä. 7. Lahjojen antaminen vai saaminen? Molemmat. Lahjojen paketoiminen on parasta! :) 8. Lempimuotosi? No enpä ole tullut ajatelleeksi... Varmaan joku outo spiraali (kai sekin on muoto?). ;) 9. Lempipäiväsi? Lauantai. 10. Lempikukkasi? Hajuherneet (jotka k

Finlandia-ehdokkaat 2011

Vastikään julkistetut Finlandia-ehdokkaat ovat kaikki itselleni suht tuntemattomia - minkä otan tietenkin haasteena! :) Ainoa ehdokas, jolta olen lukenut edes jotain, on Kristina Carlson ; tosin Herra Darwinin puutarhuri aiheutti minussa lähinnä hämmennystä ja turhautumista. Tämän vuoden palkinnosta kilpailevat siis seuraavat ehdokkaat: Eeva-Kaarina Aronen : Kallorumpu (Teos) Kristina Carlson : William N. päiväkirja (Otava) Laura Gustafsson : Huorasatu (Into) Laila Hirvisaari : Minä, Katariina (Otava) Rosa Liksom : Hytti nro 6 (WSOY) Jenni Linturi : Isänmaan tähden (Teos) Vaikka ehdokkaiden naisvaltaisuus ihastuttaa ja ihmetyttää, minua harmittaa eniten se, että kaksi nuorta naiskirjailijaa - Iida Rauma ja Essi Henriksson - jäivät nyt listan ulkopuolelle. Tietenkin joka vuosi moni hyvä kirja jää väistämättä ulkopuolelle, ja valintoja voidaan tietenkin ruotia (ja perinteisesti niin myös tehdään!) vaikka kuinka perusteellisesti. Tänä vuonna mieskirjailijoiden loistamin

Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville

Tämä on ensimmäinen keittokirja, josta kirjoitan blogiini. Keittokirjojen vähäinen edustus ei suinkaan johdu siitä, ettenkö käyttäisi niitä. Päinvastoin: en osaa valmistaa edes pizzapohjaa ilman reseptiä! Olen ruuanvalmistuksessa melkoinen tumpelo, joten kokkailen aika harvoin enkä yleensä silloinkaan uskalla kokeilla mitään uutta. ;) Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville on kuitenkin niin loistava kirja, että sitä täytyy hehkuttaa täälläkin. Keittokirja kannustaa suosimaan kausiruokaa - eli niitä raaka-aineita ja sesonkituotteita, jotka ovat kaikista ilmastoystävällisimpiä ja eettisimpiä valintoja tiettynä vuodenaikana. Kesällä siis suositaan kotimaisia kasviksia ja juureksia, syksyllä siirrytään käyttämään enemmän marjoja ja sieniä jne. Kirjan alussa on kattava tietoisku elintarviketuotannon ja erilaisten ruokien ja raaka-aineiden hiilidioksidipäästöistä. Näitä oli ihan mielenkiintoista verrata ja peilata omiin valintoihin lähikaupassa. Esim. onko ympäristöystävällis

David Eagleman: Tarinoita tuonpuoleisista

Kansi: Jussi Jääskeläinen Kolme päivää lasket paljonko antaa tippiä. Viisikymmentä päivää mietit, mitä laittaisit päällesi. Yhdeksän päivää teeskentelet tietäväsi, mistä puhutaan. Kaksi viikkoa lasket rahoja. Kahdeksantoista päivää tuijotat jääkaappiin. Kolmekymmentäneljä päivää tunnet kaipuuta. Puoli vuotta katsot mainoksia. Kuukauden verran istut miettien, voisitko käyttää aikasi jotenkin paremmin. David Eaglemanin nerokas kokoelma sisältää 40 kertomusta siitä, millainen tuonpuoleinen voisi olla. Perinteiset uskomukset on otettu ja käännetty päälaelleen. Enkeleiden harput ovat ruosteessa ja Jumala lukee Mary Shelleyn Frankensteinia . Erään Taivaan tasangoilla käydään sotaa, koska Jumala on poistunut paikalta aikoja sitten. Toisessa tuonpuoleisessa taas odottaa Teknikkojen joukko, jotka antavat jokaiselle vallan muuttaa mikä tahansa asia maailmassa ja elää sitten elämä uudelleen. Tarinoita tuonpuoleisista sisältää useita kiehtovia, mielikuvituksellisia näkemyksiä siitä, millai

Lokakuun luetut

Tyrnien paljoutta. Ajattelin Nick Hornbyn esimerkin innoittamana (aiheesta lisää myöhemmässä päivityksessä...) listata luettujen kirjojen lisäksi myös kuukausittain ostamani/hankkimani/saamani kirjat. Tosin lokakuu on siinä mielessä vähän epätavallinen kuukausi nimenomaan kirjahankintojen suhteen, että kirjamessut vetävät pakosta hankittujen kirjojen lukumäärää ylöspäin. Normaalisti suurin osa luettavista kirjoistani on kirjastolainoja, ja kirjat, jotka ostan omaan hyllyyn asti, ovat yleensä sellaisia, jotka olen jo lukenut ja jotka haluan myös omistaa. Tämä ei tosin selitä sitä mystistä tosiasiaa, että lähes puolet kirjahyllyni kirjoista on minulta vielä lukematta! :D Lokakuun hankinnat: Lesley Downer: Geisha - The Secret History of a Vanishing World Jean Kwok: Girl in Translation Jari Tervo: Layla Katri Merikallio & Tapani Ruokanen: Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina Heli Kruger: Olen koskettanut taivasta Radclyffe Hall: Yksinäisyyden kaivo John Rechy: Kaupunkien yös

Marie Phillips: Huonosti käyttäytyvät jumalat

Dionysos kierteli täyttämässä laseja vahvimmalla viinillään. Tunnelma oli hilpeä. Hera ja Zeus eivät tietenkään olleet paikalla, eivät myöskään ne jumalat, joiden toimipaikat olivat toisaalla - esimerkiksi Haades ja Persefone olivat manalassa ja Poseidon pienessä merenrantatönössään, joka haisi kalalta kuten hänkin - mutta sana oli varmasti levinnyt, ja hekin kaiketi nököttivät televisioidensa ääressä valmiina katsomaan ohjelmaa. Harva asia huvittaa jumalaa niin paljon kuin se, että saa nähdä toisen jumalan nolaavan itsensä. Kreikkalaiset jumalat ovat kuolemattomia, mutta kukaan modernissa maailmassa ei enää palvo heitä. He ovat paenneet turistien valloittamalta Olympokselta ja asettuneet asumaan rähjäiseen kimppakämppään Lontooseen. Kukin yrittää tulla toimeen niillä vahvuuksilla, joita hänellä on. Apollon juontaa meedio-ohjelmaa TV:ssä, Afrodite myy puhelinseksiä, Artemis ulkoiluttaa koiria, Dionysos toimii baarinpitäjänä, Athene tekee tutkimusta ja Eros on - hämmentävää kyllä - tu