Siirry pääsisältöön

Tärpit Helsingin kirjamessuille 2016

Helsingin kirjamessut alkavat jo ylihuomenna, ja Kirjanurkkaus on paikalla seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Nelivuotias tyttäreni taas pääsee jo viidensille kirjamessuilleen; hän kun aloitti vuosittaisen messuperinteen jo muutaman kuukauden ikäisenä. :) Messulehdestä on siis merkattu itseäni ja puolisoa kiinnostavien kirjailijoiden ja esiintyjien lisäksi myös runsaasti alle kouluikäisille suunnatun Tarina-lavan ohjelmaa. Uudistuneella lastenalueella on myös kouluikäisille, jo lukemaan oppineille lapsille suunnattu Magia-lava, jonka ohjelmasta löytyy varmasti myös nuorempia lapsia kiinnostavia juttuja.

Ehdin messuille vasta perjantaina puoliltapäivin, ja torstain ohjelman meneminen sivu suun harmittaa vähän, mutta onneksi voin aina lohduttautua lukemalla muiden kirjabloggaajien messupostauksia ja koonteja päivästä. ;)

Kirjamessujen aukioloaikaa on pidennetty: messuille pääsee nyt sekä torstaina että perjantaina klo 10 - 20 ja lauantaina ja sunnuntaina entiseen tapaan klo 10 - 18.

Tässä omia ja lapsen tärppejä jokaiselle päivälle:

***torstai***

klo 10.30 - 11, Kirjakahvila: Ina Westman: Syliin. Tämä kovasti kehuttu esikoisromaani on vielä lukematta, mutta kiinnostaa paljon.

klo 13.30 - 14, Tarina: Sanna Pelliccioni: Onni-poika menee eskariin. Uutta Onni-poikaa on luettu ahkerasti meilläkin, vaikka eskariin meno ei ole vielä ajankohtaista.

klo 14 - 14.30, Katri Vala: "Millaista on olla aina muukalainen?", Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa ja Hannele Mikaela Taivassalo: In transit. Parkkisen romaani oli omalaatuinen, mieleenpainuva gourmet-kokemus. Taivassalon teokseen en ole ehtinyt tutustua.

klo 18 - 18.30, Aleksis Kivi: Harry Potter ja kirottu lapsi, Jaana Kapari-Jatta. Potter-kääntäjän mietteitä uuden Harry Potter -näytelmän suomentamisesta.

klo 18.30 - 19, Katri Vala: "Monikasvoinen rakkaus, seksuaalisuus ja sukupuoliroolit." Iida Rauma ja Otto Lehtinen. Rauman Seksistä ja matematiikasta oli runsas, rönsyilevä ja ravisteleva romaani, mutta Lehtisen haahuileva Wurlitzer jäi minulta kesken.

***perjantai***

klo 10.30 - 11, Kirjakahvila: "Kiusaaminen, tunteet ja toimintamallit." Katri Kirkkopelto ja Laura Repo; Elina Hirvonen ja Ville Tietäväinen. Tänä syksynä on ilmestynyt useampikin kiusaamisesta kertova lastenkirja. Hirvosen kirjoittama ja Tietäväisen kuvittama Näkymätön on mieleenpainuva ja toiveikas. 

klo 11.30 - 12, Eino Leino: "Kirjaston sateenkaarihylly identiteetin vahvistajana." Mikä merkitys kirjastossa esiin nostetulla sateenkaarevalla kirjallisuudella on identiteetille?

klo 13 - 13.30, Tarina: Ville Hytönen: Kisupekka ja Kisulisu pormestareina. Uusi lastenkirja Kisukaupungista.

klo 14 - 14.30, Aleksis Kivi: Linn Ullmann. Rauhattomat on seuraavana lukulistallani.

klo 14 - 14.30, KirjaKallio, "Harry Potter. Kahdeksas tarina." Jos Jaana Kapari-Jatta jäi torstaina väliin, niin perjantainakin on mahdollisuus päästä kuuntelemaan häntä.

klo 18.30 - 19, Katri Vala: Antti Heikkinen: Matkamies maan. Heikkisten jutut ovat aina yhtä leppoisaa kuunneltavaa. :)

***lauantai***

klo 10.30 - 11, KirjaKallio: Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin. Yksi vuoden tärkeimmistä nuortenkirjoista on tässä, kannattaa tutustua. Arvion voi käydä lukemassa täältä.

klo 10.30 - 11, Tarina: Maikki Harjanne: Vanttu salapoliisina. Uudessa Vanttu-kirjassa etsitään kadonneita tavaroita. Tämäkin on ollut jo meillä kovassa kulutuksessa.

klo 11 - 11.30, Tarina: "Kutkuttava pimeys." Lena Frölander-Ulf. Lapset pääsevät piirtämään, ja Minä, Muru ja metsä -teoksen kirjoittaja kertoo pimeän asukeista.

klo 11.30 - 12, Tarina: Pikku Papun orkesterin konsertti. Tätä täytyy päästä kuuntelemaan. :)

klo 12 - 12.30, Kirjakahvila: Kriitikkobattle. Miten käy, kun kirjallisuuskriitikot ottavat mittaa toisistaan?

klo 13 - 13.30, Tarina: Kerttu Ruuska ja Nadja Sarell: Elsa ja Lauri juhlissa. Viime vuonna Elsa ja Lauri -kirjan lukuhetki on tyttären mielestä yksi messujen kohokohdista. Liekö tänä vuonna samoin? :) Arvio kirjasta löytyy täältä.

klo 15.30 - 16, Aleksis Kivi: HS Tähtihetki: Tommi Kinnunen. Kinnunen kertoi Lopotin kirjoittamisesta Turun kirjamessuilla ja antoi vihjeen myös tulevan romaaninsa teemoista.

klo 17 - 17.30, Kirjakahvila: Laura Gustafsson: Korpisoturi. Paljon ajatuksia herättävän kirjan arvio löytyy täältä.

***sunnuntai***

klo 10.30 - 11, Katri Vala: Tom Walker: Lost in Finland. Aloitin tämän kirjan lukemisen eilen illalla ja luin sitä monta tuntia putkeen melkein loppuun asti. Viihdyttävää, oivaltavaa ja hauskaa.

klo 10.30 - 11, Tarina: Anneli Kanto: Perttu Virtanen ja varkaus ja Kulkurikaksikko. Virtasen lapsista kertovat kirjat nousivat meillä hetkessä suosikkien joukkoon mitä tulee ääneen luettaviin kuvakirjoihin.

klo 12 - 12.30, Eino Leino: Mike Pohjola: 1827. Mike Pohjola tietää, kuka sytytti Turun palon vuonna 1827. Vastauksen voi lukea tästä kirjasta. Jaetaankohan kuulijoille Helsingissäkin tulitikkurasioita, kuten Turussa? :)

klo 12.30 - 13, Eino Leino: "400 vuotta Shakespearea." Shakespearen näytelmien vetovoimasta ja tuoreista sovituksista.

klo 14 - 14.30, Mika Waltari: Sandra Hagman: Seitsemän kummaa veljestä. Seitsemän miehen tarinat ajalta, kun homoseksuaalisuus oli vielä rikos.

klo 14.30 - 16.30, Tarina: Prinsessajuhlat. Pukukoodi on "prinsessa", ja kaikenlaiset Prinsessat on kutsuttu juhliin. Meilläkin pakataan Elsa-mekko mukaan ihan tätä tilaisuutta varten.

klo 15.30 - 16.30, Aleksis Kivi: HS: Esikoiset lavalla. Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa tavoittelevat esikoiskirjailijat esiintyvät.

***

Lisää tärppejä messufiiliksen nostamiseksi löytyy esim. Kirsin, Niinan ja Marin blogeista. Lisää ohjelmavinkkejä erityisesti lapsiperheille on koottu Taidekodin juttuun.

Tänä vuonna yksikään esiintyjä tai kirjailija ei oikeastaan nouse ylitse muiden, mutta kiinnostavaa ohjelmaa riittää yllin kyllin. Parasta messuilla on tietenkin epämääräinen haahuilu, tunnelma, fiilistely kirjakasojen äärellä ja muiden bloggaajien tapaaminen. Saa tulla nykäisemään hihasta ja juttelemaan: olen se punatukkainen, jostain syystä aina hieman kiireisen näköinen tyyppi, jolla joko on tai ei ole vieressä metrin mittainen, puhelias blondi. ;) Ja bloggaajapassissani lukee Satu/Kirjanurkkaus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

William Shakespeare: Romeo ja Julia

Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet. Romeo ja Julia taitaa olla yksi esitetyimmistä ja tunnetuimmista (ellei tunnetuin) Shakespearen näytelmistä, "kaikkien aikojen rakkaustarina", josta on tehty tuhat ja yksi versiota ja uudelleentulkintaa. Shakespeare saa silti usein kaiken kunnian rakkaustarinan keksimisestä; moni ei tiedä, että hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka kirjoitti Romeon ja Julian kohtalokkaasta suhteesta. Tarinaa oli kerrottu eri muodoissa ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan ennen Shakespearen näytelmäversiota, ja se oli hänen yleisölleen hyvin tuttu. Shakespearen pääasiallinen lähde oli eräs Arthur Brooken runoteos, Romeus and Juliet (1562), josta näytelmän juoni ja kaikki sen henkilöt ovat peräisin. Romeon ja Julian hienous ei ehkä perustukaan pelkkään tarinaan vaan tapaan, jolla Shakespeare sen esittää. Näytelmää pidetään mestariteoksena ositt

José Saramago: Luola

[...] jotkut lukevat koko ikänsä eivätkä pääse koskaan lukemansa sisälle, he takertuvat tekstiin eivätkä ymmärrä että sanat ovat vain virtaavan joen poikki aseteltuja kiviä, ne ovat sitä varten että pääsisimme niitä myöten toiselle rannalle, sillä pääasia on juuri se toinen ranta, Paitsi jos, Paitsi jos mitä, Paitsi jos sellaisella joella ei olekaan pelkästään kahta rantaa vaan monta, jos jokainen lukija on itse oma rantansa ja jos se ranta, jolle hänen on päästävä, onkin juuri hänen ja vain hänen [...] Yritin joskus lukea José Saramagon Toinen minä -romaania, mutta en päässyt muutamaa kymmentä sivua pidemmälle. En pitänyt kilometrin pituisista lauseista, verkkaisesta tahdista ja sekavasta dialogista, jossa ei tiennyt kuka sanoi mitäkin. Tartuin siis hieman vastahakoisesti lukupiirikirjaamme Luolaan . Yllätyin, miten mukaansatempaava romaani oli (ainakin Toiseen minään verrattuna!) ja luin kuin luinkin 400-sivuisen järkäleen vajaassa viikossa. Tyyli tuntui heti alusta lähtien pe

Miki Liukkonen: Lapset auringon alla

100 on hyvä numero, hän ajatteli, se on tasapainoinen luku. Sillä on neljä jalkaa, se tuoksuu Omolle ja se on kissa. Niinpä Jonas osti appelsiineja. Hän osti niitä neljä, yhtä monta kuin kissalla on jalkaa, ja saippuaa, samanlaista kuin mitä mummolassa oli ollut hänen lapsuudessaan. Vihreää ja mäntysuovan tuoksuista. Tällaisen saippuan olemassaolon Jonas ehdottomasti hyväksyi, ei pelkästään sen nostalgia-arvon takia vaan myös yleisen hygienian. Tämä on ensimmäinen kirja, jolla osallistun Sivumennen-podcastin ja -blogin #hyllynlämmittäjä-haasteeseen, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 12 vielä lukematonta kirjaa omasta hyllystä. Miki Liukkosen Lapset auringon alla on odottanut hyllyssä lukemistaan jo useamman vuoden ajan, muistaakseni ilmestymisvuodestaan (2013) lähtien. Liukkonenhan on oululainen kirjallisuuden enfant terrible ; nuoren, boheemin, vähän hullun rappiorunoilijan perikuva, joka väitti - kenties vain puolivakavissaan - uudistavansa suomalaisen kirjallisuude